Ahdistaa ihan pirusti. ahdistaa, ahdistaa, ahdistaa!!!

En tiiä sitten mistä se johtuu. Siitäkö, että on kolmas päivä ilman tupakkaa. Tässä ahdistuksessa tekee sitten niin pirusti mieli. Mutta en varmasti polta. Mulla on nyt entistäkin parempi syy olla polttamatta. Tää kyllä koettelee niin mun kun varmaan muidenkin hermoja, mutta ehkä on sen arvosta.

Eilen oli ihan ihme päivä. Itkeskelin vähän väliä. Okei, mä oon herkkä ja masennun muutenkin helposti, mutta silti. En mä tollain ole itkeskellyt joka asiasta mitä avokki sanoo. Silläkin meni hermot ja sitten olikin entistä pahempi mieli. Tänään on edelleen vähän samanlainen fiilis. Nyt yritän kyllä piristyä. Aamupäivän kiertelin kaupoissa. Nyt tulin kotiin ja mies ei vielä tiedä monelta tulee niin, tuli taas paska fiilis.
Soitin sitten iskälle, että keittää kahvit. Menen päivää aikasemmin synttärikahveille (ja samalla isänpäivä, kun silloin vanhemmat lähtee ulkomaille). Jos siellä tulisi vähän mukavampi olo.

Kävin myös miehen työkaverin vaimon juttusilla tästä lapsettomuusasiasta. Oli ihana jutella jonkun kanssa, kuka kokee samanlaisia asioita ja jolla on samanlaisia murheita. En oikeati halua jakaa niitä asioita niiden kanssa joille lapsia suodaan kun en usko, että he niin ymmärtävät kuinka paha mieli siitä voi tulla.

Olisi vaan huominen ja pääsisi sinne naistenklinikalle. Jossei sitä kautta ala pian tapahtumaan, niin sitten laitan kyllä kaikki rahani yksityiselle.

Ääh, nyt tarvisin niin voimahaleja ja jotain piristävää.