Koko kuukausi on kyllä mennyt niin ohi kuin olla ja voi. Odottelen vaan epätoivoisesti aikaa leikkaukseen. Eikä sairaalasta kuulu yhtikäs mitään. Toisaalta nyt on ollut ihan hyvä ollakin. Muutamina päivinä on närästänyt todella paljon, mutta sehän voi johtua muustakin. Nyt kun on ollut näin kivat ilmat niin tekisi mieli siirtää koko leikkaus syksyyn, mutta pakko kai se on mennä sairaalan mukaan ja odotella, että mitä sieltä ilmotetaan. Vituttaa kun pitää mennä koko leikkaukseen.

Tapahtui tässä kuussa yksi mukava asia. Mulla oli ihan oikeet menkat. Eli ens kuussa sitten taas odotellaan josko ne tulisi. Vaikka haluun kuitenkin mennä vielä sit syksyllä hormonipolille selvittämään tilannetta. Ja paras ystäväni sai toisen vaavelin! Voih, ihana pikkuinen poika! :) En malta odottaa, että itselläni on siihen onneen mahdollisuus.

Suoraan sanottuna toukokuu on ollut tosi raskas henkisesti. Tuntuu, että asiat on mennyt ennemminkin takapakkia kuin elämäni olisi edistynyt mihinkään suuntaan. Toisaalta uskon, että tästä on helppo parantaa elämänlaatua ja saada asiat rullaamaan paremmin.
Ei saatu vielä Mikon kanssa aikaa perheasiainneuvottelijalle. Toivottavasti nyt päästään ennen mun leikkausta, kun mua niin jännittää se sairaalaan meno.
Eilen katseltiin asuntoja. Nyt vaan kun pääsisi kunnolla töihin ja pystyisi alkaa säästämään hiukan. Ei onneksi kuitenkaan katsottu niitä kämppiä täältä, niin ei tarvitsi jäädä tänne vaan pääsisi uusiin piireihin. Ah, se olisi onnea!

Huomenna on sitten verikokeet ja ensi viikon tiistaina syöpiksellä lääkäri. Ihme kun tuli yhtäkkiä mieleen. Aika on mennyt jotenkin niin nopeasti, etten ole tajunnut, että seuraava kontrolli on näin lähellä. No sen suhteen en ole niinkään huolissani. Tuntuu, että olen vihdoinkin päässyt flunssasta kunnolla eroon.

Unihäiriöni on todella paha nykyään. Joka aamu herään kuuden aikaan, mutta illalla nukkumaan mennessä ei vaan uni tule. Alkuillasta aina väsyttää, mutta en taas siihen aikaan viitsi nukkua. Joka ilta oon ottanut muutaman Unisin- tabletin. Tiedä sitten onko niillä mitään vaikutusta.. kun alkaa tuntua, ettei niiden psykologinenkaan vaikutus enää tehoa.

Voih. Koiralta revähti toinen takajalka toissa päivänä. Luultavasti kun pitkästä aikaa tehtiin juoksulenkki. Onneksi se nyt jo näyttää olevan parempi. Mutta nyt täytyy lähteä aamulenksulle. Meikäläinen joutuu kymmeneksi suunnistamaan poliisiasemalle.